Ekstrovertti vai introvertti? Öö, sano Erik vaan

En pysty täysillä keskittymään julkisilla paikoilla jossa on yli 10 henkeä paikalla. En saa tilannetta haltuun. Jähmetyn ja hymyilen. Olen läsnä, mutta en luonnollinen. Pystyn elämään ja keskustelemaan, mut en rentoutumaan tai nauttimaan tilanteesta täysin rinnoin. Ristiriitaisen asiasta tekee vielä se, että samalla tykkään istua puistossa tai kahvilan terassilla. Rakastan sitä tunnelmaa. Täyteläinen kahvi, leivos tai pulla ja hyvä kirja kahvilan terassilla. Ahh… Olisiko täydellisempää? *Kräks* ja unelmointikupla puhkeaa.

Sitä ei niinkään voi kutsua etten tuntisi paikoissa oloani turvalliseksi. En pelkää, että joku hyökkäisi tai tulisi varastamaan mitään. Ympärillä vain tapahtuu saman aikaisesti liikaa kaikkea. Liikettä, puhetta ja vilskettä. Syy juurtaa kauempaa lapsuudesta, mutta niin meidän jokaisen ongelmat ja persoonallisuus rakentuu. Vaikka asiaa ei välttämättä haluaisi myöntää, niin lapsena opitut tavat, sekä koetut tapahtumat kantaa aikuisuuteen asti. Siihen asti kunnes alat itse tutkimaan asioita ja tekemään omia päätöksiä. Täysin omia päätöksiä et tule koskaan tekemään. Kaikki on ammennettu jostain tai raaemmin sanottu ”kopioitu”, mutta teet ne omalla tavalla. Opit päivittäin asioita ympärillä olevista muista ihmisistä, kirjoista, lehdistä, musiikista, netistä ja uutisista. Kaikki tämä tapahtuu suurimmaksi osaksi huomaamattasi tai tiedostamatta asiaa. Moni herää näihin vasta psykologin kysymysten tai antamien tehtävien kautta. Kyseessä on myös iso aihe, jota voi olla vaikea ymmärtää tai myöntää, etenkin tällaisen lyhyen ja pintapuolisen kuvauksen kautta.

Mikä hiton vertti?

Noin neljän viime vuoden aikana ekstrovertti ja introvertti käsitteiden käyttö yleiskielessä on ollut suuressa kasvussa. Ekstrovertti on hyvin ulospäin suuntautuva ja tykkää olla huomion keskipisteenä. Introvertti taas on vastakohta ekstrovertille. Monet ovat kuitenkin vähän kumpaakin tai enemmän toista ja vähän toista. Eli tämäkään ei ole kiveen hakattua. Jokainen meistä on lopulta erilainen.

Ekstrovertti ja introvertti sanoissa ei suinkaan ole mitään vikaa. Ne kuvaavat erittäin hyvin yhdellä sanalla millainen ihminen suurin piirtein on. Niiden lisääntynyt käyttö arjessa vain pistää hieman hymyilemään. Etenkin miten sanavarastomme muuttuu vuosi vuodelta. Jos ihmisten puhenopeus on kasvanut vuosien saatossa, niin seuraavaksi kenties puheet lyhentävät. Tai samaan lauseeseen saadaan mahtumaan vain enemmän tietoa, sillä ei puheliaita ihmisiä kai koskaan hiljaiseksi saa.

Kuka muu muka?

No, kumpi minä olen? Taidan olla introvertti. Eikä se kenties monelle tullut yllätyksenä. Tykkään kyllä välillä ”edustaa” ihmisten edessä, mutta suurimmaksi osaksi taustalla oleminen kyllä riittää.