Markkinoijan sometauko

”Hullut elää pidempään” vai menikö se sanonta silleen? No ei kai sentään. Pidin kesällä 2020 pienen sometauon. Tai no ”sometauon”, koska työn puolesta julkaisuja on pakko tehdä, sekä seurasin kyllä satunnaisesti mitä muut päivittivät, mutta itse en julkaissut mitään. Se teki hyvää!

Herääminen ja mistä ajatus lähti

Loppu vuodesta 2019 huomasin viettäväni runsaasti aikaa puhelimen äärellä. En mieltänyt sitä itse alkuun pahaksi, vaikka tuntimääräisesti ajat kasvoivat useampaan tuntiiin päivässä. Tammikuussa 2020 kuitenkin aloin heräämään enemmän asiaan. Mitä järkeä on päivittää noin 5 minuutin välein some kanavia, jos vaikka joku olisi päivittänyt jotain uutta. Ei niin mitään järkeä.

Toinen syy miksi halusin siirtyä hieman syrjään somejulkaisuista, oli kuulumiset. Sitä ei aina tule miettineeksi, mutta sosiaalinen media vie huomaamatta yllättävän paljon aikaa. Sosiaalisen median kautta tiedät nopeasti mitä kaikkea kenellekkin kaverille kuuluu edes juttelematta kyseiselle henkilölle. Tämä sai itseni hieman miettimään, että jos en tee päivityksiä lainkaan someen, niin kuinka nopeasti saan kyselyitä, että ”mitä sulle kuuluu”.

Aikaa meni noin viikosta kahteen, jonka jälkeen sain jo ensimmäisen kyselyn ”Mitä kuuluu? Onko kaikki hyvin kun et ole päivittänyt mitään”. Se lämmitti mieltä suuresti. Se myös erotti hieman jyviä akanoista, eli ketkä oikeasti huomasivat muutoksen ja poissaoloni.

• ”Sun päivitykset oli niin kivoja!”
• ”Oo, vitsi mä odotan sitä sun blogia!”

Kommentit lämmitti tämän introvertin sydäntä. Elämä kuljettaa monesti niin vauhdilla, ettei aina muista pysähtyä ja nauttia pienistä asioista. Koska olet viimeksi kysynyt joltain tutulta yllättäen ”mitä sulle kuuluu”? Älä välitä vaikka toinen vastaisi vain ”ihan hyvää, entä sulle”, se voi merkitä toiselle paljon enemmän mitä uskotkaan. Tai jopa pelastaa päivän.

Älä myöskään kysy koronan takia, kysy koska välität.

No oliko tauosta hyötyä?

Oli! Tauko auttoi jälleen keskittymään muihin asioihin paremmin. Kuulostaa ehkä, että olisin ollut jonkinlaisen suurenkin riippuvuuden keskellä, mutta ei suinkaan. Tein tahtomattani pään sisällä ajatuksen, että jos en tee päivityksiä, niin minut unohdetaan tai jopa etten ole olemassa. Nyt mietittynä ajatus on hyvinkin omituinen näkökulma, mutta minkäs teit.